Matrox Imaging on Kanadalainen konenäkötuotteiden ja -ohjelmistojen valmistaja. Matroxin konenäkökirjasto Matrox Imaging Library on ollut markkinoilla jo yli 30 vuotta, ja kirjaston avulla tehtyjä sovelluksia on myös Suomessa runsaasti käytössä eri teollisuusasiakkailla.
Vuokaavio-ohjelmointiympäristö Matrox Design Assistant (jäljempänä ”DA”) on kehitetty Matroxin ohjelmointikirjaston tueksi projektien sovelluskehityksen nopeuttamiseksi. DA on mahdollistanut nopean ja ketterän sovelluskehityksen, tyypillinen tarkastussovellus käyttöliittymineen on nyt mahdollista tehdä tyhjältä pöydältä muutamassa päivässä. DA tuli ensimmäiseksi käyttöön Matroxin omissa älykameroissa, ja myöhemmin Matroxin teollisuustietokoneisiin ja standardi PC -koneisiin, joissa kameroina käytetään Genicam -standardin mukaisia kameroita (USB3 Vision, Gige Vision tai CoaxPress). Siten suurin osa konenäköprojekteista on ollut kätevää toteuttaa standardi PC:llä, Matroxin teollisuus-PC:llä, tai Matroxin älykameralla.
DA -kehitysympäristö on siis rajoitettu vain GeniCam -standardin mukaisten kameroiden käyttöön. Viime vuosiin asti on kuitenkin konenäköpuolella ollut myös toinen protokolla, nimittäin Camera Link, hyvin yleisesti käytössä. Camera Link on ollut erityisesti viivakameraa käyttävissä projekteissa lähes standardiratkaisu, koska protokollan tarjoama nopea ja luotettava tiedonsiirto on ollut erityisen tärkeä viivakamerakuvan siirron vaatiman laajan kaistanleveyden ja katkottoman tiedonsiirron takia. Viivakameroita käyttävät konenäköprojektit on tähän päivään asti ollut pakollista tehdä ohjelmointikirjaston avulla normaalilla riviohjelmoinnilla. Tämä nostaa ohjelmistokehityskuluja varsinkin yksittäisten konenäköprojektien kohdalla, joita ei monisteta, vaan koko projekti on ainutkertainen. Silloin ohjelmointityön osuus projektista voi kasvaa merkittäväksi, vaikka pystyttäisiinkin hyödyntämään valmista koodia aikaisemmista projekteista. Nopean kehityksen työkalut eivät ole käytettävissä, esimerkkinä juuri Matrox DA.
Vähitellen ja yhä nopeampien tiedonsiirtoprotokollien tultua käyttöön konenäköpuolella, on edellä mainitusta rajoituksesta päästy eroon. Esimerkiksi 10 Gige ja CoaxPress -konenäköprotokollat tukevat GeniCam -standardia, joten niiden käyttö nopean kehityksen työkaluilla on nyt mahdollista. Nyt on myös mahdollista esimerkiksi olemassa olevaan DA -mittausohjelmaan vaihtaa kameratyyppi viivakameraksi tavallisen kameran tilalle hyvin pienellä ohjelmointityöllä. Tällainen kameran päivitysprojekti on ollut tekeillä Cheos Oy:ssä, missä yhtenä motivaationa viivakameran käyttöönotolle on ollut sen mahdollistama suurten pintojen tarkistus hyvällä resoluutiolla, sekä huomattava ajan säästö kuvauksessa. Yksi tarkka viivakamera (esim. 15360 pikseliä) voi korvata monta tavallista kameraa. Usein myös valaistuksen tasaisuus suurten pintojen tarkastusta varten on helpompi toteuttaa viivakameralle, varsinkin käytettäessä dark field -valaistusta. Tämä mahdollistaa entistä paljon monipuolisemman tarjonnan konenäköprojekteissa. Esimerkkinä mainitussa laadunvalvontasovelluksessa käytetään Chromasens evo 15K -kameraa, jolla pystytään tarkistamaan 600 mm X 600 mm alue yhdellä kameralla 39 um resoluutiolla.
Chromasens viivakamerat: https://chromasens.de/en/line-scan-cameras
Matrox Design Assistant: https://imaging.matrox.com/en/products/software/ide/design-assistant
